Vedonlyönnin historia

Rahapelejä on ollut olemassa yhtä kauan kuin rahaa tai muita siihen verrattavia maksuvälineitäkin. Lähes kaikki sivilisaatiot aikojen saatossa ovat harrastaneet raha- tai uhkapelaamista, jossa panoksina on käytetty erilaista arvotavaraa. Juurensa rahapelit juurtavat aikaan, kun yhteiskunnallisten päätösten tukena alettiin käyttää erilaisia arvontoja. Arvonnat suoritettiin arvoilla tai niiden kaltaisilla välineillä, ja lopputulosten uskottiin mukailevan jumalten tahtoa. Varsinaisiksi rahapeleiksi nämä arvonnat muuttuivat vasta, kun niitä ulkopuolelta seuranneet ihmiset alkoivat lyödä vetoa arvonnan lopputuloksesta.

Vedonlyönnin arvellaan olevan yksi ensimmäisistä ihmisten keksimistä ajanviettotavoista. Entisaikoina vedonlyöntiin suhtauduttiin kevyesti hupina, ja epäonniset lopputulokset laitettiin jumalten oikkujen varaan. Panoksina käytettiin erilaisia hyödykkeitä, kuten muun muassa ruokaa ja arjen tarvikkeita. Ajan saatossa vedonlyöntiin alettiin panostaa myös henkilökohtaisia asioita, kuten vaimoja, lapsia, eläimiä tai jopa omaa vapautta. Vedonlyönti on säilyttänyt vankasti paikkansa kansan suosiossa vielä tuhansien vuosien jälkeenkin, mikä kertoo paljon ihmisen perustarpeesta tuntea kutkuttavaa jännitystä sekä kuplivaa voitonriemua.

Vedonlyönti alkoi Kiinasta

Vedonlyönnin varhaisin muoto sai alkunsa Kiinasta tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua, jolloin erilaisia noppia käytettiin maa-alueiden kohtalon määrittämiseen. Myös jäänteitä erilaisista rahapeleistä on löytynyt Kiinasta tältä ajalta. Intiasta, Egyptistä ja Kreetalta on puolestaan löytynyt hautautuneita pelilautoja ja arpakuutioita ajalta 1 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja nykyisen Turkin alueella on vedonlyöntiä esiintynyt jopa 4 000 vuotta eaa. Vedonlyönnin tulosten uskottiin usein olevan jumalten aikaansaannosta ja joko palkinto tai rangaistus yksilön omasta käytöksestä.

Skandinavian historiassa uhkapelaamisesta löytyy kertomuksia vasta 2 000 vuotta myöhemmin, kun 100-luvulla ajanlaskumme alun jälkeen Norjan kuningas Olavi ja Ruotsin kuningas Olavi kävivät kiistaa Hisingin alueesta. Tarina kertoo, että kiista päätettiin lopulta ratkaista noppien avulla. Ruotsin kuningas Olavi vei voiton hänen heitettyään kahdella nopalla kaksi kuutosta kahdesti peräkkäin. Todennäköisyys tälle on 1/36. Norjan kuningas Olavi yritti päästä samoihin tuloksiin siinä kuitenkaan onnistumatta, joten Hisingin katsottiin täten kuuluvan Ruotsin omistukseen.

Vedonlyönnissä ei keinoja kaihdettu

Urheiluvedonlyönnin uskotaan saaneen alkunsa Kreikasta. Tässä olympialaisten kotimaassa on järjestetty jo vuosituhansien ajan erilaisia juoksukilpailuja ja kiekonheittokisoja, joissa voittajat palkittiin rahalla. Kilpailuja varten maata kiersivät erilaiset kykyjenetsijät, jotka houkuttelivat lahjakkaita nuoria kisaamaan oman kaupunkinsa nimissä. Kisoista saatavia palkintoja suuremmat rahasummat liikkuivat kuitenkin katsomossa, jossa kisakatsojat alkoivat lyödä vetoa mahdollisista voittajista. Alkuun panokset olivat pieniä ja vedonlyönti harmitonta, mutta aikojen saatossa panokseksi alettiin asettaa myös omaisuutta: eläimiä, taloja tai jopa kokonaisia maatiloja.

Roomalaiset veivät vedonlyönnin kreikkalaisiakin pidemmälle, sillä heidän vetojensa panoksena oli omaisuuden lisäksi usein myös jopa vedonlyöjän vapaus. Roomassa kaikki kohteet ja keinot olivat vedonlyönnissä sallittuja. Tämä johti siihen, että vetoa lyötiin niin vaunukisoista, kivileikeistä kuin noppienkin heitosta. Vastustajia kohtaan ei tunnettu sääliä, vaan roomalaiset saattoivat sabotoida kisoja oman vedonlyöntivoittonsa varmistamiseksi. Vedonlyönti ja uhkapelaaminen nähtiin vahvasti elämän vertauskuvana. Esimerkiksi roomalainen filosofi Plinius kirjoitti ensimmäisellä vuosisadalla: “Elämämme on niin paljon sattuman varassa, että sattuma on jumalamme”.

Renessanssi toi vedonlyönnin lähemmäksi nykypäivää

Renessanssi-aika, eli 1400-luvun alku, muutti kulttuuria suuresti niin kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden, filosofian kuin tieteenkin saralla. Renessanssi-sana tarkoittaa uudelleensyntymistä, ja se kuvaakin erinomaisesti tätä ihmiskunnan muutosten aikaa. Mystiikkaa ja magiaa oltiin käytetty pitkään erilaisten ilmiöiden selityksinä, mutta renessanssin ajalla ihmiset alkoivat ymmärtää, että useille asioille löytyy myös järkiperäinen syy. Muutosta tapahtui luonnollisesti myös vedonlyönnin saralla, kun sitä alettiin tarkastella tieteellisestä näkökulmasta. Pian selvisi, että vedonlyöntien voitot eivät olekaan jumalten tahdosta tai tähtien asennosta kiinni.

Varsinainen historiaa muuttava läpimurto tapahtui, kun kaksi sen ajan huippumatemaatikkoa, Blaise Pascal ja Pierre de Fermat, päättivät ottaa ratkaistavakseen mahdottomaksi kutsutun matemaattisen ongelman. Ongelman oli laatinut muuan italialainen munkki Luca Pacioli jo pari sataa vuotta aiemmin. Herrat saivat ratkaistua ongelman ja lopputuloksena oli, että vedonlyönti alettiin nähdä aivan uudessa valossa. Voittoihin ei vaikuttanutkaan yliluonnolliset ilmiöt, vaan niiden opittiin johtuvan todennäköisyyksistä. Kaksikon oivallukset synnyttivät matematiikkaan todennäköisyysteoria- ja riskienhallinta-käsitteet, joita käytetään yleisesti edelleen esimerkiksi erilaisten tutkimusten tilastoinnissa.

Vedonlyönnin kehitys Suomessa

Myös Suomessa on harrastettu viihteellistä vedonlyöntiä tavallisten kansalaisten keskuudessa jo pitkään. Veikkauksen aloitettua toimintansa alkoi maassamme myös virallinen urheiluvedonlyönti. Veikkaus perustettiin eri urheiluliittojen toimesta vuonna 1940 alun perin nimellä Oy Tippaustoimisto Ab. Nimi muutettiin Veikkaukseksi vain vuoden jälkeen. Pelivalikoimasta löytyi vuosien 1941–1960 välillä pääosin vain Vakioveikkausta. 1960-luvun loppupuolella listalle lisättiin myös tasapeliveikkaus, mutta se lopetettiin vähäisen pelaajamäärän vuoksi vuonna 1982. Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1985, astuivat mukaan kuvioon V5-ravipelit.

Veikkauksen monopoliasema Suomessa

Suomalaisten urheiluvedonlyönti keskittyi lähes pelkästään vakioveikkaukseen aina 1990-luvulle saakka. Lotto oli vakiinnuttanut paikkansa kansan uhkapelisuosikkina, eikä tarvetta muulle ollut. 1990-luvun alussa Veikkauksen monopoliasema kyseenalaistettiin samaan aikaan kun internet alkoi ottaa ensihenkäyksiään. Veikkaus päätti lisätä pelivalikoimiaan turvatakseen tulevaisuutensa. Vuonna 1993 tarjolle tuli Pitkäveto ja vuotta myöhemmin Tulosveto ja Voittajaveto. Urheiluvedonlyönti oli jymymenestys, ja sen ansiosta Veikkaus säilytti monopoliasemansa yhteiskunnallisena hyväntekijänä. Nykypäivänä Veikkaus tarjoaa yhä pelaajilleen monenlaista vedonlyöntiä sekä urheilupelien että hevosurheilun saralla.

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *